Lääkiksen pääsykoe on vaikea, sanoisin että yksi vaikeimmista mitä Suomesta löytyy.
Nyt on menossa taas aikakausi, jolloin lukualueeseen sisältyy koko lukion oppimäärä kemiasta, fysiikasta sekä biologiasta. Ei mitään tiettyä kirjasarjaa, vaan pelkästään opetusviraston määrittelemät osaamisalueet. Yhteensä 18 kurssia ja jokaisesta taitaa olla vähintään kolme eri kirjasarjaa, joten opeteltavaa riittää. Sanoisin että taitaa olla Suomen laajin lukualue yhtä ainoaa koetta varten.
Ennen käytössä oli Galenos-pääsykoekirja, joka pohjautui lukion oppimäärään, mutta vei sen astetta pidemmälle. Galenos on erittäin tunnettu ja osittain vihattu hakijoiden keskuudessa sen sekavuuden ja vaikealukuisuuden takia. Galenos ja lukion oppimäärä vaihtelevat noin kymmenen vuoden sykleissä. Itselläni ei olisi ollut toiveita päästä sisään, jos Galenos olisi ollut vielä käytössä. Joten minun onneni, että tällä kertaa lukion oppimäärä riitti.
Suomessa on lääkiksiä Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.
Kokeen tekevät lääketieteelliset tiedekunnat, yksi kaupunki kerrallaan ja jokainen vuorollaan. (edit 12.5.2016. Huhujen mukaan tähän tullut muutosta ja tätä nykyä kaikki tiedekunnat tekevät kokeeseen oman osansa tehtävistä, tällä saadaan vähennettyä rajua heittelyä kokeiden vaikeustasossa.) Edelleen koe on aina erilainen ja painotusalue voi heitellä aika rankasti. Tänä vuonna (2014) kyseltiin hauen ja krokotiilien hampaiden evoluutiosta, muutamia perusfyssan tehtävia ja extreme vaikeita kemian laskuja. Koe vaatii soveltamiskykyä huomattavasti enemmän, kuin lukion kirjoitukset tai siis näin minulle sanottu. Itsehän en ole lukion aineiden kirjotuksissa käynyt, enkä käy.
Usein kokeissa on aineistotekstiä ja välillä ei olleenkaan, kuten esimerkiksi tänä vuonna. Silloin kun sitä aineistoa on (yleensä runsaasti), niin todennäköisesti aihe on tyyliin, joku avokulma glaukooma tai Ehec-bakteerin höpöhöpö. Tai sitten vain myyräkuumeen leviämisestä. Ja kyseessä on aina jokin yliopistotason tutkimus tai väitöstyö yms.
Sisälle pääsyyn vaadittavat pisteet vaihtelevat vuosittain ja joka kaupungissa on omat pääsyrajat. Helsinkiin on yleensä vaikein päästä, Ouluun tai Kuopioon helpoin. Mutta nämäkin vaihtelevat rajusti vuosittain. Pääsykoepisteiden laskeminen on itsessään jo niin vaikeaa, että jätän sen viisaammille.
Mitä sitten odottaa, jos kokeeseen menee ?
Mitä vain oikeastaan. Panikointia, hiljaisuutta, pelkoa, ahdistusta tai näitä ainakin voit aistia auditoriossa, kun kello lähenee 9.00 aamulla pääsykoepäivänä ja tiedät että olet treenannut seuraavaa viittä tuntia varten about 100-kertaisen määrän. Koe siis kestää 9.00-14.00 ja järjestetään vain kerran vuodessa, kaikissa yliopistoissa samaan aikaan.
Joten tough luck, jos jäit pisteen päähän. Jos et valittamalla saa lisäpisteitä, niin seuraava mahdollisuus onkin vuoden päästä. (Minulla kävi juuri näin 2015 kokeessa, kun hain vaihtoa yleiselle)
Biologiassa voit odottaa Suomen metsätyypeistä, evoluutioon ja ihmisen anatomiaan. Mitä tahansa tältä väliltä ja ehkä vielä aineisto päälle.
Fysiikka on helpoin omasta mielestäni, lämpöopista ydinfysiikkaan. Aina on jokin ydinfysiikan tehtävä, ne kannattaa osata. Ja kaikki sähköopin kaavat kannattaa opetella ulkoa, niitä ei ole kaavakokoelmassa.
Lukiolainen luit oikein, kaavakokoelmassa. Kokeessa MAOL ei ole sallittu, eikä mitään ”vakioarvoja” kannata muistaa ulkoa, vaan ne mitä tarvitset on annettu kokoelmassa, samoin kuin tärkeimmät fysiikan ja kemian kaavat.
Kemiassa taas on suppein teoria, mutta rutosti ulkoa opeteltavaa ja ymmärrystä vaativaa orgaanista kemiaa. Alkuainetaulukko kannattaa osata ulkoa, jotta löydät sen mitä etsit nopeasti.
Mutta miksi paljastaisin kaiken ? 🙂
Jos haluat tietää miltä tuntuu saada kunnolla ”turpaansa”, niin ei muutakuin kokeilemaan. Joillakin käy tuuri ja pääsevät ekalla sisään, mutta tunnen ihmisiä jotka yrittävät viidettä tai useampaa kertaa sisään.
-Henkka-
ps. pääsin toisella tosissaan otettavalla yrityksellä läpi.
pps. Lopputulos: tosissaan otettavia hakuja takana neljä ja kaksi sisäänpääsyä, joten 50/50 mahikset kuten amiksilla tapana sanoa.
Raksalta Lääkikseen 