Nyt se oli ohi, kevään 2013 valintakoe oli tehty ja samalla todettu, että ”Mitä V*TTUA toi oli” kun kokeesta asteltiin ulos. Ihmisiä itki kadulla ja jengi soitteli ilmeisesti vanhemmilleen itku kurkussa. Näky oli itsestäni melko huvittava, koska takaraivossani tiesin, että vaikka en pääsisi nyt sisään, niin minulla on jo ammatti ja vakituinen työpaikka valmiina. Kaikki valintakokeen tehneet ketkä tuolloin tunsin, eivät halunneet puhua koko asiasta. Kaikilla tuntui olevan semmoinen ”tyhjä” fiilis, jotkut jakoivat ”luvut on loppu” bileiden mainoksia parkkipaikalla, mutta ei innokkaita tuntunut oikein löytyvän.
Kokeen jälkeen perinteisesti Kuopion torille syömään, Viikinkiravintola Haraldiin ja se ~50 € maksava lihamiekka pöytään. Pitkää kotimatkaa varten on kumminkin tankattava hyvin ja seuraavana aamuna pitikin jo olla tekemässä Raksanuorten lehteä Siikaranta opistolla Kirkkonummella. Lehti tuli jälleen kerran tehtyä ja hyvä tulikin 🙂
Paluu arkeen oli jälleen edessä, töitä ja vapaata. Kaikki illat vapaata! Mitä sitä tekisi? Tai näin ainakin aluksi ajattelin, kunnes kesäkuun aikana tuli tulokset. Ei tarvinnut vielä syksyllä aloittaa koulua, joten kun kesäloma alkoi elokuussa, niin päätinkin remontoida lähes koko taloni, siinä meni kylppäri, eteinen ja koko keittiö uusiksi alusta loppuun. Loma lomaa ehdin viettää noin 2,5 päivää neljän viikon lomasta. Mutta ehdin sentään levätä ja tavata ystäviäni kesä- ja heinäkuun ajalla. Taisin olla kotonakin hiukan pidempiä pätkiä kuin vain käydä vaihtamassa vaatteita tai hakemassa uusia eväitä.
Ja kesäloman loppuessa oltiin taas syksyn kynnyksellä, tosin tällä kertaa tiesin jo tulosten tullessa miten toimia syksyllä. Olin jo kesällä varannut itselleni Valmennuskeskuksen pitkäkurssin, joka alkaisi syyskuun lopussa ja kestäisi toukokuuhun asti. Yhdeksän kuukautta kestävä kurssi ei ollut ilmainen, mutta tiesin ( uskoin ) sen olevan se keino, jolla pääsisin valintakokeesta tällä kertaa läpi. Ei tätä pääsykoe rumbaa montaa vuotta jaksaisi työn (40h/vko) ohella tehdä, varsinkaan meidän alan hommissa. Onneksi sentään olin päässyt fyysisesti kevyempii hommiin ja tein ns. viimeistelykirvesmiehen töitä, henkisesti asukkaiden kanssa tappeleminen ei kyllä ollut mitenkään kevyimmästä päästä.
Syksyllä kun kurssi lopulta alkoi, aluksi petyin miten hitaalla tempolla asioita käsiteltiin. Olin tottunut viime syksynä että neljä iltaa viikosta istutaan koululla ja ei mitään lässytystä, vaan tiukkaa asiaa alusta loppuun. Nyt kaksi iltaa viikossa ohjatusti ja mitä kotona halusi tehdä. Ensin aloitettiin matematiikalla, josta siirryttiin kemiaan ja fysiikkaan. Mutta tahti alkoi muutaman viikon jälkeen koko ajan kiristymään, oppituntien määrää ei lisätty, mutta sisältöä tuli sitäkin enemmän. Enemmän kotiin tehtäviä ja itseopiskeluaiheita enemmän, kunnes tammikuussa otettiin vielä bilsa tähän soppaan mukaan. Nyt ei enään ehtinytkään iltaisin tekemään mitään muutakuin läksyjä. Ja viikonloppuisin myös lähes kaikki vapaa-aika, mikä ei mennyt Raksanuorten tapahtumissa tai välikokeissa, meni sitten läksyjä tehdessä. Työ- ja kurssipäivän kesto matkoineen oli 16-16.5 tuntia (työt alkoi 7.00 ja kurssi päättyi 21.00, päälle työ- ja kotimatkat).
Jossain vaiheessa meinasi tälläkin pojalla leikata pääkoppa kiinni, kun ei vapaata juurikaan ollut. Lisäksi en meinannut pysyä tahdissa mukana, varsinkin bilsan lukeminen jäi vähälle. Onneksi olin ottanut ”Koti-kurssin”, joten pystyin katsomaan oppitunteja jälkikäteen tallenteilta. Tämä helpotti suuresti, koska pystyi kertaamaan asioita moneen kertaan ilman, että tarvitsi juurikaan lukea mitään. Vain tehdä muistiinpanoja uudelleen ja uudelleen 🙂
Vihdoin saapui toukokuu ja kurssi päättyi omalta osalta, nyt enää se vaikein osuus jäljellä. Vastaava mestari oli tässä vaiheessa ehtinyt jo vaihtua, mutta tälläkin mestarilla oli pelisilmää tilanteeseen. Mutta tänä vuonna en saanut palkatonta lomaa lukemista varten, vaan jouduin käyttämään kesälomastani kaksi viikkoa, jotta pääsin kuopion kampukselle jälleen ”training camp:lle”. Onneksi sisko suostui majoittamaan minut jälleen pariksi viikoksi. Tällä kertaa tosin lukupaikkana toimi kirjaston lisäksi torsola, joka on lukutila lääketieteen fukseille.
Jälleen pari päivää ennen koetta lepoa, lukutunteja oli kertynyt tähän mennessä lukupäiväkirjan mukaan 593 tuntia 141 päivän aikana. eli noin 4.2 tuntia per päivä. Torsolassa oli kyllä mukava opiskella, tutustuin siellä samalla mahtaviin tyyppeihin ja kuulin osittain mitä fuksivuonna olisi itsellä odotettavissa, tosin itsehän hain hampaalle, mutta perinteet kuulemma aika samanlaisia.
Valintakoe aamuna jälleen aikaisin kampukselle, jotta sai auton parkkiin. Tämän jälkeen odoteltiinkin vain itse tilaisuutta, tavattiin muutamia kavereita ja kannustettiin toisiamme, että hyvin se menee. Ei paineita, rauhallisesti vain.
Koe alkoi ja loppui. Viisi tuntia meni järkyttävän nopeasti. Lähes 120 tuntia opiskeltu jokaista koetuntia kohden. Fiilikset kokeen jälkeen aika neutraalit, mutta olin sitä mieltä että tämä oli nyt tässä. Siinä sitten porukalla mietittiin, että mitäs nyt ?
No Viikinkiravintola Haraldiin tottakai 😀 Siitä sitten kotimatkalle ja loppu on historiaa.
-Henkka
ps. kun tulokset tulivat kesäkuun lopulla, huusin ja pompin meidän työmaaparakissa varmaan viisi minuuttia putkeen ja muut tuijotti, että onko kaikki muumit laaksossa 😀
pps. Haraldista ei saanut enää sitä ~50 € lihamiekkaa.
Raksalta Lääkikseen 