Perehtymistä uuteen

Moro,

Tänään varmistui, että tk-palvelut tulen tekemään Keuruulla Seututerveyskeskuksessa ensi elokuusta lähtien. Teen nelipäiväistä viikkoa, joten tk-palveluiden suorittaminen tulee kestämään vuoden päivät. Ja toisin kuin yleinen uskomus on, niin terveyskeskustyö ei ole pakollista, ainakaan perusopinnoissa. Voit valmistua ja tehdä töitä lääkärin nimikkeellä helposti ilman ongelmia, vaikka et olisi päivääkään tk:ssa töissä. Tk-palvelut toki kuuluvut sitten erikoislääkärikoulutukseen, mutta se onkin täysin eri asia.

Viime kuukausi on ollut melkoista vuoristorataa, lähinnä mentaalisesti, mutta myös fyysisesti. Ensinnäkin muutto uudenvuodenpäivänä. Mikä fiilis istua uudessa kämpässä keskellä muuttolaatikoita, kun googlephotos muistuttaa miten muutama vuosi takaperin olit ystävien kanssa tanssireissussa Itävallassa.

Loppiaisena edessä oli sitten lähtö Unkariin, jossa Euroopan suurin westitapahtuma Budafest pidetään. Henkilökohtaisista syistä ja huonejärjestelyistä johtuen tämä reissu henkisesti melkoista heittelyä. Kotimatka kuitenkin selvensi ajatuksia ihmissuhteiden osalta, mutta hiipivät lihaskivut sekä vilunväreet eivät olleet vain ilmastoinnista ja tanssista johtuvaa.

Koronahan sieltä tuli napattua ja sitten eristysmääräys pätkähti päälle. Oireet kestivät noin viisi päivää ja muistuttivat kovasti sinuiittia. Eristyksen takia jouduimme siirtämään kevään tanssikurssien aloitusta viikolla.

Tästä nykyajan rutosta kun selvittiin, niin uuteen työpaikkaan. Uusi toimipiste, uusi potilastietojärjestelmä, toimitusjohtaja lomalla ja toinen päivystäjä lääkäri koronaeristyksessä. Sanotaanko, että oppimiskäyrä oli melko jyrkkä. Lisäksi toimikortti ja tulostin eivät toimineet sekä en saanut avaimia.

Tällä viikolla sitten sain tietää ikäviä uutisia perheenjäsenestä tai tarkemmin ottaen hänen ennusteesta. Sairastaminen ei tullut uutena tietona, mutta nykytilanne tuli hieman.

Kivana juttuna se, että tapasin Budapestissä tosi monta uutta ihmistä ja olen saanut pidettyä heihin yhteyttä jopa tanssileirin jälkeen. Ja se, että syvärit ovat edennet tarkistusvaiheeseen asti, mutta en vielä iloitse. Sitten kun virallisesti on valmiit ja opintopisteet plakkarissa, niin voi juhlia.

Ensi viikolla maanantaina töihin Pieksämäelle, tiistaina Joensuuhun korvaamaan pakollinen opetus, jonka olin poissa koronatestin takia. Keskiviikko ja torstai menee töissä Savonlinnassa ja perjantaina lähden Hämeenlinnaan psykalle päivystämään. Hieman vajaa 1000 km viikkoon työmatka-ajoa. Keikkalääkärinä on hyviä puolia, mutta tämä ei ole se.

Olen innostunut lukemaan / kuuntelemaan psykoterapeutti Arto Pietikäisen kirjoja ja voin suositella muillekin, jos aihepiiri kiinnostaa. Myös Daniel Kahnemanilta on tullut uusi kirja ulos, joka omalla listalla seuraavana. Atomic Habitsia voin suositella, jos omat rutiinit tökkii ja haluaa vinkkejä miten muuttaa perusarkea vähän terveellisempään / tehokkaampaan suuntaan.

En mä enää tiedä mitä mä rämblään tänne. Täytynee vähän kasailla ajatuksia tässä ja jatkaa sitten…

-Henkka

p.s. Biisejä mitkä ajankohtaisesti soimassa loopilla: Mira Luoti – Täydellinen puolikas, Aksel Kankaanranta – Muista kuka oot, Billie Eilish – Therefore I am ja Alan Walker – Running out of Roses.

Advertisement