Kesätöiden viimeinen viikko alkamassa.

Moro,

Tämän kesän työrupeama on jo takanapäin, vielä yksi viikko ja viikonlopun päivystys jäljellä. On ollut huikea kesä, oppinut paljon uusia juttuja ja tavannut loistavia tyyppejä. Perjantaina käytiin osaston porukalla hieman ulkoilemassa Hämeenlinnassa, ensin HTY:n tiloissa ja siitä etiäpäin. Yön aikana tuli myös tanssittua melkein kaikkien kanssa, vaikka mun idea päivän aloittamisesta tanssitreeneillä ei saanutkaan tällä kertaa kannatusta. Ehkä ensi kerralla. Toivottavasti sellainen tulee vielä 🙂 Syyslomalle olen kyllä suunnitellut palaavani vielä samoille mestoille ainakin viikoksi ja syksyn aikana on useampi päivystys jo sovittuna.

Psykiatrian osastotyö oli aika erilaista mitä mä ehkä odotin, toisaalta en kyllä tiennyt mitä odottaa 😀 Jokainen potilas ja jokainen psykoosi on erilainen, sekä kaikille toimii hieman erilailla lääkkeet. Toiselle saattaa riittää 10 mg aamuisin ja toiselle 30 mg päivässä ei tee mitään. Toinen kuulee ääniä, yksi saa käskyjä joita ei voi olla noudattamatta ja kolmas lähettää telepaattisesti viestejä toisille, neljäs kuuluu jumalten sukuun jne.

Valitettavan usein nuoremmilla potilailla on ollut päihteet mukana useamman vuoden ja niiden käytöstä johtuvat haitat kyllä näkyy jokapäiväisessä työssä. Vaikka me hoidetaankin vain ääripäitä, niin silti. Tulee silti hyvä fiilis, kun saa kotiuttaa potilaan lähes normaalissa voinnissa osastolta, kun vertaa siihen, että tullessa potilas ei ole välttämättä kyennyt edes kommunikoimaan. Vaikka takaraivossa lähes jokaisen kohdalla on se pelko, että huumeet tulee takas kuvioihin tai lääkkeet jää sairaalan ovelle, jolloin potilas löytyy 3kk päästä jälleen päivystyksestä samassa kunnossa.

Toivon todella, että myös ensi kesän työpaikka tulee olemaan yhtä mahtava kuin tämä on ollut, vaikka epäilen sen olevan melko mahdotonta. Sen verran on ollut töissä hyvä olla. Viikonlopusta tulee olee vaikea, ei tekis mieli lähteä takas Kuopioon.

-Henkka

ps. tansseja alettu taas harrastaa, mutta aika vähäiseksi on tämän kesän harrastelut jääneet. Syksyllä sitten sitäkin innokkaammin.