Priorisointi kunniaan

Moro,

Kuukausi kirurgiaa takana, apurahahakemukset tehtynä ja artikkelin toinen luonnos palautettuna. Muuten meni ihan nappiin, mutta artikkeliin keskittyminen aiheutti sen, että joudun jäämään syyslomalla suorittamaan kirurgia omatoimisia harjoituksia, kun muuten jää tunnit vajaaksi. Shit happens, ensi kerralla täytyy priorisoida toisin. Kirurgia on ollut mielenkiintoista, mutta asiaa on aivan liikaa näin lyhyelle ajalle. High yield-listat kunniaan ja ei muutakuin kovaa ajoa, tenttiin on onneksi aikaa vielä muutama viikko ja siitä alkaakin syysloma. Eilen jopa leikkausta seuratessani tuli joku tilapäinen TIA-kohtaus ja ajattelin, että haluaisinkohan olla kirurgi? Sitten palasin järkiini ja mietin, että hell no. Päivystäminen ei ole mun juttu, päivystän sen mitä on pakko enkä yhtään enempää.

Tiistaina oli reseptiopin tentti, jossa oli muutama ansa laitettu opiskelijoille. Onneksi vain yhden opintopisteen kurssi ja kolme harkkaa, joten uusintaan lukeminen ei ole vaikeata jos meni penkin alle. Käypä hoidossa ja lääketietokannassa on eri maksimiannokset päivää kohden ja mä vastasin suuremmat mukaan, joten jos tulkitaan, että olisi pitänyt olla SIC!-merkintä, niin hylsyksi meni.

Kesätyöpaikka varmistui viime viikolla ja erikoisalaksi valikoitui psykiatria. Katsellaan nyt yksi kesä mitä psykalla on tarjota ja sitten ensi kesänä uudet jutut. Myös tk-vuodeosastolta oli paikka tarjolla, mutta psyka vei voiton. Mutta yleisesti ottaen työpaikan löytäminen kesäsijaiseksi ei ollut vaikeaa ja mun mielipide on, että asiasta ei kannata stressata liikaa. Itse hain näin ajoissa vain koska minulla oli tietty asuinalue mielessä jonne töihin haluan. Jos lokaatiolla ei ole väliä, niin no stress. Hakee sitten toukokuussa mestat.

UEF:n amanuenssuurit jaksaa ihmetyttää. Siis meillähän puolipäiväisiä manuja saa tehdä rajoitetusti (olikohan 1/lukukausi) ja en ole ihan varma saako niitä edes hyväksyttyä opintoihin. Kesällä jos olet töissä ja haet korvaavuutta, niin työsuhteen tulee olla vähintään yhden kuukauden, eikä siinä välissä saa olla lomia eli työsuhde täytyy olla yhteinäinen (esim. 2+2vko ei kelpaa). Viikkoja ei pysty yhdistämään (esim. 3+5 vko manusta saa yhden kuukauden hyväksiluvun, vaikka kahden kuukauden tunnit tulisi täyteen). Miksi ihmeessä tätä ei voi hoitaa jotenkin järkevästi? Esim että lasketaan kokonaisia viikkoa? Neljän kuukauden amanuenssuurien sijaan, meillä olisikin 16 viikkoa. Vaikka suorittaisit viikon kerrallaan, niin saisit ne luettua opintoihin.

No ehkä vielä joskus homma etenee.

Kohta istumaan kirran päivystykseen kattelee mitäs kivaa siellä tänään olisi tarjolla. Pitäisi vielä muutama potilas tutkia, jotta saa reissuvihkoon nimmareita.

-Henkka

 

Advertisement