Terve,
Kuten tuolla aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, niin tässä on kesän aikana ehtinyt miettiä paljon omia suhtautumisia erilaisiin asioihin elämässäni. Ja tässä tänä aamuna olen miettinyt vähän tämän blogin suuntaa tulevaisuudessa, kerronko täällä henkilökohtaisia kokemuksia opiskelusta ja itsestäni vai jatkanko kirjoittelua enemmän yleisellä tasolla. Pääsykoeasiat on jokatapauksessa suurimmaksi osaksi historiaa tämän blogin saralla, vanhoista kirjoituksista varmasti löytää vinkkejä jos vielä haet lääkikseen tai hampaalle, miksei muuallekkin.
Uusien fuksien tullessa löysin uudelleen vanhan lähestulkoon introvertin puolen itsestäni vuosien jälkeen, tämä johtunee osittain siitä, että aikaisemmin olen luottanut viinan tekevän minusta hypersosiaalisen bile-eläimen. Nyt kun olin vklp selvinpäin, niin hyvin korostui omassa käytöksessä ne asiat, joita haluan hioa paremmiksi tulevien vuosien aikana. Olen muutenkin huomannut, että ystäväpiirissäni on puhuttu yllättävän paljon yleisellä tasolla alkoholista ja sen käytöstä viime aikoina. Tai sitten minun RAS on vain kiinnittänyt huomioni näihin keskusteluihin.
Olen elämässäni lähes aina ollut suorittaja, kaikki pitää tehdä joko täysillä tai ei ollenkaan ja kaikessa täytyy pyrkiä olemaan muita parempi. Ja minulla on aina ollut todellä kärkkäät mielipiteet asioihin, esimerkkinä vaikka politiikka tai työmaakäytänteet. Jos et pysty perustelemaan kantaasi/ajatuksiasi, niin en päästä helpolla. Tämä on johtanut moneen hyvin sanotaanko mielenkiintoiseen tilanteeseen ystävieni kesken sekä työpaikalla ja välillä olen ollut lähellä totaalihajoamista, koska on pitänyt yrittää olla kaikessa mukana ja hoitaa about miljoona asiaa samaan aikaan, tietenkin perfektionistisellä tarkkuudella. Tälläinen käytös toimii jokusen vuoden ja se varmasti on yksi syy minun saavutuksiini tähän mennessä. Kuten miksi olen päässyt kaksi kertaa valintakokeesta läpi, jaksanut rakennustöiden ohella hoitaa Raksanuorten hommia sekä pääsykoelukuja ja hoitaa omakotitalon remonttia samaan aikaan jne.
Pahinta myrkkyä itselleni oli viime kevät, koska minulla oli liikaa aikaa käsissäni ja vain rajallinen määrä suoritettavia ”tehtäviä”. Kurssit hyväksiluettiin, tutkimustyön aloitus viivästyi ja rutiinit puuttui täysin. Tämä ajoi itseni sellaiseen tilaan, etten välillä jaksanut lähteä kämpiltä edes opistolle syömään, koska ei ollut ”pakko” lähteä ja tähän kun lisätään pieni ”ikäkriisi” päälle, niin soppa oli melko valmis. Muutaman hyvän ystävän avulla tästäkin päästy yli ja nyt on selkeä kuva tulevasta, miten asiat haluan hoitaa ja mitä tarvitsee itsessä muuttaa/parantaa.
En tiedä enää mikä tämän tarinan punainen lanka on, mutta pitäkää itsestänne ja ystävistänne huoli. Nauttikaa elämästä ja opetelkaa pysähtymään välillä ja nauttimaan siitä hetkestä jossa olette. Tehkää päätöksiä, älkääkä empikö liikaa niiden kanssa. Ja tehkää ne päätökset sillä perusajatuksella, että mikä on teille parasta. Kun itsellä on hyvä olla ja olet menossa oikeaan suuntaan, niin on paljon helpompi ottaa ystäviä mukaan matkalle ja auttaa heitä tarvittaessa. Opetelkaa sanomaan EI, ilman syyllisyyttä kyseisestä asiasta tai päätöksestä. Välittäkää toisten tunteista, mutta älkää liiaksi mielipiteistä. Ja muistakaa, että ette voi vaikuttaa kehenkään muun päätöksiin, kuin omiinne 100% varmuudella.
Ja kaikkea ei tarvi osata ja tehdä itse, vastuuta voi antaa myös muille.
-”Raksa”-Henkka
Avenged sevenfold – Remenissions, Teflon brothers – Lähiöunelmii, Jarkko Martikainen – Valssi tanssitaidottomille, Turmion kätilöt – Vihko, FFDP – Undone
Raksalta Lääkikseen 